unbalanced

Tänään tarkenin ekaa kertaa tänä vuonna ilman takkia! Halleluja. Sen kunniaksi päätin vetäistä uudet korkkarit jalkaan ja pakotin poikaystävän ottamaan nämä taiteelliset otokset.





Mekko: Ellos
Kengät: Ellos
Vyö: H&M
Huivi: Kirppis

Eipä tässä vielä ehdi vapusta iloita, kun huomiseksi pitää vääntää biologian tunnille 45 minuutin esitelmä uhanalaisista eläinlajeista. :---) Reippaana tyttönä olen taas jättänyt kaiken viimetinkaan ja raadan luultavasti perse hiessä koko yön.
Mutta mikäli tästä urakasta selviän, niin huomenna onkin sit luvassa rajumman puoleista biletystä. Juhlan aihetta tarjoaa paitsi vappu, myös mun ja poikaystäväni kolmivuotispäivä.

otsis

Leikkasinpa otsiksen ihan itse ja sen se on kyllä näköinenkin... Tasoittelen vielä huomenna vähän, kun tukka asettuu paikoilleen. En tiedä mistä tämä äkillinen otsatukkaidea ryömi esiin, mutta ainakaan vielä ei kaduta yhtään.

Kun nyt ei mitään muutakaan tähdellistä asiaa ole, niin tässä asu viime perjantailta, joka mulla oli päällä ensin kaverin tupareissa ja sen jälkeen baarissa. Luovuus ei ollut huipussaan, joten päädyin tuttuun ja turvalliseen mustavalkoisuuteen.

Pakko muuten antaa krediittiä Järvenpään Yanolle: loistavaa musiikkia. <3____<3 Pendulum kun pärähti soimaan niin kyllä meikäläinen oli ihan villinä aina aamuseitsemään saakka.


Hame: H&M. Uusi!
Kauluspaita: Kaverilta pitkäaikaislainassa
Kengät: Bianco
Sukkikset: GT
Ja siis mun naamahan ei ole noin kapea. Varjo vaan tulee tyhmästi.

No voi jumaliste tota kuvanlaatua. Kuka sponssaa mulle uuden kameran?

Ps. Huomatkaa, miten kekseliään otsikon tällä kertaa keksin 8'D

rakkaat ystäväni osa 1/2

Nyt tulee toivottua juttua ihonhoito- ja meikkituotteistani sekä niiden hyödyntämisestä käytännössä. o/ Laitan nämä kahteen osaan, kun oon laiska.

Ihan alkuun voin kertoa, että oon meikkaajana aivan onneton. Itseasiassa verbi 'meikata' ei kuvaa toimintaani lainkaan; 'nyhrätä' ja 'tuhertaa' taas liippaavat aika läheltä. Ripsaria levittäessäni suuri osa ripsarista päätyy ripsien sijasta mm. otsaan ja pitkin poskia, enkä oikein ikinä ole tajunnut, että a) mikä tämä paljon hehkutettu aurinkopuuteri on ja b) mihin sitä käytetään.

Alla olevat tuotteet olen kuitenkin kaikessa amatöörimäisyydessäni hyviksi (ja edullisiksi) todennut.

Ihonhoito: No7 - Rebalancing night fluid
Let's face the truth: En hoida ihoani. En jaksa, eikä kiinnosta. Lisäksi oon aivan äärettömän pihi ihonhoitotuotteiden suhteen, enkä ole raaskinut edes meikinpoistoainetta ostaa.. Heitän rasvat naamaan yöksi ja siinä on mun ihonhoito kaikessa komeudessaan. Tällä hetkellä multa löytyy no7:n yövoidetta pelkästään siitä syystä, että sitä sai Thaimaasta 50 sentillä. Yleensä suosin mm. Pirkkaa.




Meikkivoide: Maybelline, Dream matte mousse (sävy 004: Champagne)
Tässä on kalmankalpean ihoni pelastus! Tähän mennessä ensimmäinen meikkivoide ikinä, joka ei näytä ihollani kirkuvankeltaiselta, vaan onnistuu jopa olemaan sävyltään täsmälleen oikea.
Levittäminen käy helposti vaikka sormilla, eikä meikkivoiderajojen häivyttämisestä tarvitse murehtia. Peittää erittäin hyvin, mutta jättää luonnollisen lopputuloksen.
Aivan ehdoton, ilman tätä olisin pulassa.

Puuteri: Lumene Mineral powder (sävy 1)
Toinen tuote, josta olen naurettavan riippuvainen. Kiiltävä naama ja puuterin lisäileminen pitkin päivää ovat menneen talven lumia.




Valokynä: Lumene, Touch of radiance
Tummien silmänalusteni perusteella voisi päätellä, että pesukarhujen veri virtaa mussa vahvana. Mutta Lumenen valokynää kun heittää silmien alle niin johan lähtee pesukarhuvibat! Miinuksena on mainittava, että peiteväri on hieman liian kellertävää omalle iholleni.





Poskipuna: Lumene - Natural blush (sävy 3)
Perushyvä, edullinen tuote. Käytän varsin pinkkiä sävyä, joka antaa mukavan hehkun poskipäille. Vaarana on kuitenkin liian innokas värin sutiminen, jolloin helposti päätyy näyttämään siltä, kuin olisin istunut tunnin 100-asteisessa saunassa.



Ripsiväri: Maxfactor 2000 Calorie
Ripsivärejä on tullut kokeiltua vaikka kuinka monia, mutta tämä on vakiinnuttanut asemansa lempparinani. Jokin tässä tökötissä vaan viehättää. Harja muotoilee ripset nätisti, ja lopputulos on ehdottoman paakuton.






Eyeliner: Rimmel
Yhteinen taipaleemme alkoi, kun pihistin kyseisen eyelinerin Citymarketista. (Ja jäin kiinni ja sain rikosrekisterin. 8D) Kokemus oli sen verran ravisteleva, etten ole muita eyelinereitä edes kokeillut.


Luomivärit: Oon aivan äärettömän pihi luomivärien suhteen. Vaikka Goshin luomivärit ovat lemppareitani, niin silti useimmiten tulee haalittua luomivärit Tarjoustalon alennuskoreista. Myös H&M ja Anytime ovat kovia sanoja tällä saralla.
Arkimeikkiin käytän yleensä valkoista + ruskean sävyjä (tällä hetkellä kuvassa näkyvää Goshin palettia), mutta bilemeikkiin saatan käyttää mitä villeimpiä yhdistelmiä.


Kulmat: Lumene - Eyebrow Control
Kulmakarvat ovat ehdottomasti meikkini kulmakivi. Jos en aamulla ehdi muuta tekemään, niin ainakin kulmakarvat pistän ojennukseen. Lumenen kulmakarvavahalla lopputulos on luonnollinen, eivätkä karvat lähde töröttämään pitkin päivää minne sattuu.





Huulet: Lumene - Brilliant: Bright smile (sävy 8: Colourful world)
Huulien meikkaamisessa olen aivan äärimmäisen huono. Tätä on helppo tökkiä huuliin ja levittää vaikka sormilla, jos ei muuten onnistu. Värin määrää säätelemällä käy niin arki- kuin viikonloppumeikkiinkin.






Tässä vielä elävä todiste meikin voimasta:

Meikäläinen pirteänä ilman meikkiä kello kuus aamulla.
Sitten random, täysin asiaanliittymätön juttu: ostin uudet kengät Anttilasta 20 eurolla. Bongasin nämä Nelliinan blogista, enkä voinut vastustaa kiusausta.


Kello on 06:42 ja mietin kuumeisesti että oiskohan jo aika painua nukkumaan..

vicious delicious

Me ollaan tässä jo monta kuukautta huolettomasti käytetty luultavasti jollekin naapurille kuuluvaa langatonta verkkoa. Omaa nettiä ei olla jaksettu hommata, kun homma on pelannut ilmankin. Mutta nyt nuo huolettomuuden ajat ovat ohi. :----/ Avoin verkko on laitettu salasanalliseksi, joten oma netti tässä kai pitää viimeinkin hankkia. Onneksi siihen asti pääsen poikaystävän toimistolle päivittelemään.

Eilisen asu oli seuraavanlainen. (Ai että rakastan tota sähkömötikkaa tuolla ylänurkassa.)


Hame: H&M Trend. Uusi!
Samainen hame löytyy about kaikilta, mut mitä väliä
Rusettipaita: Elloksen alennuksista, 4 e
Kengät: Dinsko
Kokeilin elämäni ekaa kertaa huulipunaa! Siis kyllä mulla näitä huulikiiltomönjiä on ollut, mutta tämä oli aivan uusi kokemus.





Ja vielä kuuluisa "leppoisa alien" -tuijotukseni:


Sitten paras löytö aikoihin! Kirppareilta ei oo pitkiin aikoihin löytynyt mitään, mutta nyt onnisti. Korkeavyötäröinen (ainakin mulla se tulee tohon vyötärölle) kukkahame, materiaali aika jämäkkää ja mikä parasta: vekkejä. <3___<3 Kukkakuvio ei ihan perinteisintä mummokuosia ole, vaan himppasen psykedeelinen. Aika lyhythän se on, mut ainakin perse peittyy. Hintaa oli 7 euroa, joka UFFin mittapuulla on mielestäni varsin kohtuullinen.

läpälää

Mä en oo kyennyt nyt pariin päivään kirjottamaan, kun iski ihan mieletön ANGSTI ja sen päälle vielä RIIPIVÄ KATEUS kaikkia ja kaikkea kohtaan. Eniten ärsytystä aiheutti se, että mun kamera on paskaakin paskempi. Tekis mieli pyyhkiä perse siihen, mutta ei siitä ole toimittamaan edes vessapaperin virkaa. ;<

Tänään päätin kumminkin että nyt loppu angstaaminen jumaleissön. Aloin ajatella elämän posiitivia asioita. :------) Eikun nyt on kyllä sarkasmihymiöstä huolimatta asiat kondiksessa. Nimittäin sain elämäni ekan kesätyön! Enkä tehnyt asian eteen mitään muuta, kuin sanonut äitille puhelimessa joo. Karu maailma iskee vielä kasvoille joskus, kun ei äiskä ookaan hoitamassa mun elämää. Mutta nyt aion löllyä tässä turvallisuuden tunteessa vielä hetken, ja tienata 1000 euroa kahdessa viikossa.
Ja sitten toinen elämääni ilostuttanut asia: HISSA LÄHTI E:NÄ. <3_______<3 Elämäni suurin wtf, mutta hyvä sellainen.

Kiitos muuten KAIKILLE kommenteista ja ideoista tohon paria entryä alemmaksi! Arvostan paljon.

Blogin nimi aiheutti kysymyksiä ja jopa armotonta spekulointia. Juttuhan on nyt niin, et blogin nimi tulee Infected Mushroomin biisistä, ja on mun mielestä yksinkertaisesti vaan hauska ja lupsakka. En ole aloittamassa vegetaristista vallankumousta, tai yritä murentaa kasvissyöjien elämän peruspilareita.

Loppuun vielä päivän asu, joka olisi ehdottomasti vaatinut läpinäkyvät sukkikset, mut eihän meikällä nyt semmosia ole. Joten aika surkeeksi yritelmäksi tää jäi. Oli vaan pakko saada käyttää säärystimiä vikaa kertaa vähään aikaan.


Hame: GT (mekko oikeesti), kengät Andiamo, vyö H&M, paita Ellos.

Palaan huomenna vähemmän kateellisena ja angstisena, toivottavasti onnistuneempien asujen kera.

back then

Noniin, nyt tulee kuulkaas hyvää settiä! Toivottavasti tää ei karkota kaikkia uusia lukijoita. 8---D Aiheena siis meikäläisen sielunelämän heijastuminen pukeutumiseeni viime vuosien aikana - alkaen murrosiän alkutaipaleilta!


Meikä 14 vee. Kaikkia värejä mahdollimman paljon yhteen ja se oli siinä! Jos neonvärisiin asusteisiin kauttaaltaan sonnistautuminen ei riittänyt, niin ONNEKSI mulla oli tää viehättävä tukka tuomassa lisämaustetta! Otsatukan alla voitte nähdä häämöttämässä eyelinerillä piirretyt, puolikaaren muotoiset kulmakarvani.
Ihmettelin pienenä ja viattomana tyttösenä, miksi tähän kuviin tuli pervoja kommentteja vanhoilta sediltä. 8----/


Sit täytin 15 vee, ja päästinkin Japani-vaiheeseen! Sushi oli mun lempiruokaa, vaikka en ollut koskaan kyseistä ruokaa edes maistanut. Osasin sanoa japaniksi moi, ja koin olevani oikea guru. Pukeuduin mustavalkoiseen AINA ja olin omasta mielestäni ihan vitun tyylikäs. Raahasin pandapehmoleluja mukanani ja tukan värjäsin ronskisti mustavalkoiseksi.


Viidennentoista ikävuoteni lopussa ostin ekat converseni ja sisälläni kasvoi kapinahenki yhteiskuntaa kohtaan. Olin tosi cool ja heiluin joka päivä kaljapullon varressa Kiasman nurtsilla. Kulmakarvoja mulla ei yhä edelleenkään ollut, ja pandat pysyivät kaljoittelun huumassakin menossa mukana.


Hieman ennen lukion alkua kuulin sellaisesta väristä, kuin SININEN. Ja päätinpä pistää koko pehkon uuteen uskoon! Sininen tukka oli mulla ehkä puolisen vuotta. Väri haalistui ahkeraan tahtiin, ja värjäilin pääkarvoitustani noin viikottain, kunnes tajusin että ei helevetti. Pukeutuminen oli yhä mustavalkoista, kunnes aloin löytää myös punaisen - joka näytti muuten erittäin tyylikkäältä sinisen pehkoni kanssa.


Goottiuden aika vuonna 2005. Ilmeestäkin huomaa, ettei tässä tyylissä ollut kovin luonteva olo... Sijoitin satoja euroja vaatteisiin, joita pidin ehkä pari kuukautta. Hallelujah. 12 sentin korot ja tukala korsetti 24/7 takasivat sen, että näytin goottihenkisesti sopivan kärsivältä. Tukan sentään tajusin värjätä mustaksi.

Goottikauden jälkeen aloin viimein tajuta, että ei näin. Siitä asti oma tyylini on lähtenyt muotoutumaan. Nykyään mulla on (ainakin omasta mielestäni) aika selkeä linja, joka ei kuitenkaan orjallisesti noudata tiettyä tyyliä. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen saanut jonkinnäköistä itsevarmuutta tähän hommaan.

On se muuten kumma, miten osa nykynuorista on nykyään niin tyylikkäitä. Mutta kaikesta huolimatta olen ylpeä menneisyydestäni. \,,/ Jotta toiset voivat olla tyylikkäitä, on joidenkin uhrauduttava. ;/

Niin et paistaa se aurinko risukasaankin!

the one and only

Mulla on jo pidemmän aikaa ollut vakava addiktio laukku- ja kenkäsuunnittelija Minna Parikkaan. Kuulostipa muuten stalkkerimaiselta. Pointtina siis oli, että tämä addiktio on kohdistunut erityisesti niihin hänen suunnittelemiinsa asusteisiin, joissa kyllä addiktoimisen aihetta riittää.
Myönnän, etten tiedä suunnittelijoista oikeasti yhtään mitään. Marc Jacobsin nimen olen lukenut jonkun blogista, ja siinä se.. Parikka on oikeastaan ainoa suunnittelija, joka oikeasti on sytyttänyt. Mutta tämä intohimon liekki onkin sit sitäkin voimakkaampi. <3____<3

Mallistonsa lisäksi siinä on kyllä muutenkin nainen mun makuun! Jo 15-vuotiaana Parikka tiesi haluavansa kenkäsuunnittelijaksi, ja suuntasikin lukion jälkeen Englantiin opiskelemaan alaa. On aina vaan niin mahtavaa, että jotkut ihmiset oikeasti toteuttavat unelmiaan. Ja vielä ihanampi huomata, että unelmiaan seuraamalla voi päästä pitkälle. Itse olen tämmönen munaton vätys, joka jää luultavasti nyhjäämään Suomeen ja viettää loppuelämänsä angstaten. No mut, jos vaan voin angstata minnaparikat jalassa, niin olen onnellinen.


Parikan kengät ovat tyttömäisiä, naisellisia, klassisia ja kuitenkin niissä on jotain uutta ja raikasta. Kekseliäät ratkaisut ovat kaiken perusta, mutta siitä huolimatta kengät ovat erittäin käytettäviä. Mallistojen pääpaino on kengissä, joita laukut oikeastaan vain täydentävät.
Erityisesti mua viehättää se, miten kengillä ja laukuilla on samanhenkinen muotokieli, mutta silti jokainen Minna Parikan suunnittelema asuste on ainutlaatuinen.

Asioita, jotka hankin vielä ennen kuolemaani (ja toivottavasti vähän aikaisemminkin):


Täydelliset. Muuta näistä en vaan osaa sanoa.


Sydänlaukku noiden ylläolevien kenkien kaveriksi mulle heti, kiitos. (Kuva Elsan profiilista Tyylitaivaasta, kun en muualta onnistunut kuvaa löytämään. Ei varmaan tarpeellista kertoa, miten uskomattoman kateellinen olen tuosta.)





Tämä laukku yhdistettynä noihin kenkiin on luultavasti täydellisintä, mitä olen koskaan nähnyt. Mikäli tiliotteeni edes joskus olisi kolminumeroisen (tässä tapauksessa kaikki rahat menevät vuokraan + elämiseen) sijasta nelinumeroinen, aloittaisin ehdottomasti kyseisistä kengistä ja laukusta.
Kuvassa on muuten Minna Parikka itse. Vitsi että haluan myös olla noin tyylikäs; tästä ei enää asukokonaisuus voi paremmaksi mennä. Muutenkin ihana kuva, siinä on jotain tosi helsinkiläismäistä.


Joutsenlaukku. Tähänkään ei sanoja tarvita.

Nyt kaikki minnaparikka.comiin kuolaamaan!

PS. 222 tilaajaa! Mahtava juttu. Nyt arvostaisin kovasti, jos kaikki lukijat ilmoittelisivat olemassaolostaan. Kertokaa mulle vaikka jotain tosi randomia, ihan sama. Laittakaa ees "nakki", jos ette muuta keksi. Ja vaikka vannoin, etten koskaan tulisi tätä kysymystä esittämään, mut.... Kertokaa, että mistä haluaisitte lukea? Hius- ja meikkijuttuja toivottiinkin jo, ja ne tulee tossa viikonlopun aikana. o/

lokkien ulvontaa

Alan toipua pahimmasta tukka-angstista. Tässä pari kuvaa.


Aika reilusti tupeerattuna.


Ja lättänämpi versio. Ärsyttää nää auringonvalossa ylivalottuneet kuvat.
Kuten huomaatte, tästä on kyllä Rihannat kaukana... Kuvaavampi ilmaus voisi olla esim. POLKKATUKKA. Positiivisena puolena on kumminkin mainittava, että nää on ihan mahdottoman helppo tupeerata ja laittaa.


Aamulla heräsin auringonpaisteeseen, ja himo pukeutua keltaiseen oli ylitsevuotava. Päätin myös ottaa tehokkaasti vanhoja vaatteita käyttöön, ja H&M:n 5 vuotta vanhasta hameesta tuli korkeavyötäröisenä versiona varsin käyttökelpoinen.
Hame: H&M
Sukkikset: GT
Kengät: Ellos
Paita: Ellos
Vyö: H&M
Miksi Helsingin Gina Tricotissa ei ole niitä uskomattoman ihania, pyöreitä, keltaisia tikkilaukkuja? ;___; Vai oonko ihan lepakko? Tänään pyörin ympäri kauppaa vailla tulosta.. Viidennellä kierroksella tunsin oloni erittäin hölmöksi.

Loppuun päivän naamamuikistelupläjäys:


Hallelujah tätä mun unirytmiä. 5 tunnin yöunet kunniaan.

hiukseton elämäni

Noniin olipas taas antoisa kampaajakäynti! Fiilikset on ollut koko viikonlopun lähinnä "missä mun tukka on :----(" ja unissani olin kuulemma yrittänyt repiä vähäisiäkin tukanrippeitä päästäni. En nyt tiedä pystynkö ollenkaan enää elämään tän pehkon kanssa.. Laitan paremman kuvan vaik huomenna, tällä hetkellä tuska on vielä liian tuore. :---/

Mutta ei enempää tukka-angstia tällä kertaa, saatte nimittäin kuulla sitä luultavasti seuraavat kaks vuotta.

Perjantain asu, joka pääsi koulusta baariin, kampaajalta jälleen baariin, ja snägärin kautta takaisin kotiin. Koko viikko oli niin uskomattoman sateinen ja masentava, että tuli selittämätön himo pukeutua ruskeaan. Yleensä en ruskeaa käytä, varmaan siks etten oikein osaa. Ruskeasta tulee vaan niin... ruskea olo. Onpa muuten kummallinen sana toi ruskea, nytkun sitä oikein alkaa kelailemaan. >:/
Miksei kukaan oo kertonut mulle, että baarissa ei todellakaan oo paras meininki lauantai-iltana, vaan perjantaiaamupäivänä kello 11. Siis ihan mahtavaa. <3___<3





Neule: H&M
Hame: Kirppari
Kengät: Seppälä
Laukku: Gucci
Rintaneula: Isoäidin äidin vanha.
Pissihätäposeeraus.


Vitsi että ois siistiä ottaa kuvia muuallakin kuin tossa nyhjäsessä eteisen nurkassa. Esim. oma piha ois siisti juttu. Tai edes parveke... Emmä tuolla Manskun varressa kehtaa ruveta poseeraamaan.

Focus on Fashionin Salla kehaisi mua blogissaan ja tilaajien määrä nousi päivässä about sadalla. Kiitti Salla, en valita!

sinisyyksiä

Sain erittäin närkästynyttä mailia joltakulta, että miksi joissain mun kuvissa näkyvät kasvot ja joissain ei? En aavistanutkaan, että asia närkästyttäisi jotakuta näin paljon. 8'D Vastaus tulee nyt tässä, arvon anonyymi: Omistan kuminaaman. Jos mun suu ei ole kuvissa :S-asennossa, niin sit vähintäänkin silmät lerpattavat puoliavoimina. Laitan kasvot mukaan kuvaan aina kun ne vain suostuvat yhteistyöhön.


Eilen baarissa olin sit loppujenlopuksi näin tylsännäköinen. On se vaan kumma juttu, että aina kun on pukeutumisfiilikset päällä, niin mikään ei suostu näyttämään hyvältä.
Kengät Biancon ihanuudet, mekko GT (jos jossain on tasku, niin sinne on heti tungettava kaikki vapaanaolevat kädet) ja laukku äidin vanha.

Tänään oon ollut superahkera. Siivosin koko kämpän, hain töitä, kävin ostamassa koulukirjoja ja moikkaamassa kaveria. Salikäynti jäi välistä (kuten joka ikinen päivä viimeisen kahden kuukauden aikana), mutta ens viikolla aion kyllä aktivoitua asian kanssa. Niinvarmaan.


Päivän ostokset, nam. Sitä voi vaan ihmetellä, että miksi enkussa mennään jo kutoskurssissa, mutta matikan kolmoskurssia yritän päästä läpi about neljättä kertaa...

Nyt pistän tavaraa huuto.nettiin myyntiin, mun vaatekaappi kun pursuilee goottiaikojen korsetteja ja hämähäkinseittihameita, joilla en tee kyllä enää yhtään mitään. Toivottavasti joku kelpuuttais ne, rahalle nimittäin olisi tarvetta. Ens kerran tulee rahaa kolmen viikon päästä ja mulla on 5 euroa. Halleluja. Oli ehkä paras idea ikinä ostaa ne sadan euron kengät.

sophien jalanjäljillä

Hurjasti kiitoksia kaikille kommenteista! Kampaamoaika on nyt varattu perjantaiksi. :>


Ei mulla taida sittenkään olla rohkeutta ihan niin lyhyttä tukkaa leikata, mutta lopputulos tulee luultavasti olemaan sekoitus Rihannaa ja yllä olevaa Sophie Ellis Bextoria.

Tukkakuvia selaillessani eksyin myös muiden kuvien pariin, ja rakastuin Sophien tyyliin välittömästi. Ihastuttavaa värien käyttöä ja ennen kaikkea rohkeutta yhdistellä. Vaikka aina ei mene ihan nappiin (värittömät kengät keltaisen mekon kanssa eivät iske yhtään), enkä luultavasti itse laittaisi yhtäkään kokonaisuutta päälleni tuollaisenaan, niin inspiroivia nämä kuvat ainakin ovat! Sophie on erinomainen osoitus siitä, ettei laukun ja kenkien todellakaan tarvi aina machata.













Ja on se Sophie vaan myös uskomattoman kaunis. Naisissa viehättävät eniten just tollaset sophiemaiset piirteet: tumma tukka, vihreät silmät ja kalpea iho. En tiedä, onko kyseessä sit jotain kieroutunutta itserakkautta, kun edellämainitut ominaisuudet löytyvät itseltänikin. 8'D Mut oli miten oli, ruskettuneet blondit sinisine silmineen (lievää yleistystä havaittavissa) ei oo mun juttu.

Huomenna luultavasti baariin. o/ Oon aivan intona kokeilemaan yhdistelmää kirkkaansininen + mustavalkoinen. Saas nähdä saanko mitään kivaa asukokonaisuutta aikaan.
Olenko muuten ainoa, jolle baari on paitsi paikka nähdä kavereita, relailla ja tanssia, myös viikon paras tilaisuus pukeutua just niin kuin haluaa? Sitä voi mennä baariin vaikka perse vilkkuen. Saatan lähteä baariin ihan pelkästään siitä syystä, että tekee mieli pukeutua bilemekkoon tai laittaa oikein kunnon iltameikit. Mut hei, tarkoitusperänsä kullakin.