tuleva ylppärimekkoni mun

Asiaa viikkokausia tutkittuani olen tullut siihen tulokseen, että kyllä se ylppärimekkoni nyt vaan on tää:


kuva: Vivien of Holloway
Se tuntuu kaikista eniten omalta, ja haluan että olo on itsevarma sinä legendaarisena päivänä kun ylioppilaslakin viimein saan.

Helsingissä sijaitsevasta Garagelandistahan tota pallokuosia saisi punamustana, mutta jostain syystä kiinnyin punavalkoiseen enemmän. Se on jotenkin raikkaampi ja freesimpi. Joten Vivien of Hollowaylle lähtee tilaus lähipäivinä.

Kertokaas mielipiteenne! Olenko tekemässä elämäni virheen? 8/

P.S. Samaiseen kuosiin verhoutuneena mua voi ihailla mm. tässä ja tässä.

hiihtoloman jälkimaininkeja

Terppa jälleen!

Ensinnäkin, pahoitteluni tästä ulkoasusta. Se ei ole jäämässä tällaiseksi, ja korjataan heti kun joku osaavampi henkilö tarttuu toimeen. Itse olen asian suhteen aivan säälittävän avuton. 8/ Joten joudumme katselemaan tätä hetken - toivottavasti lyhyen sellaisen.

Hiihtoloma oli melkoisen tapahtumarikas, ja teinpä pienimuotoisen matkankin. Yllättäen unohdin ottaa kamerani mukaan, joten kuvamateriaalia tuolta reissulta on pyöreän nollalukeman verran. Tässä nyt kumminkin muutamia kuvia menneeltä viikolta, ajoilta jolloin kamera oli vielä tiiviisti menossa mukana.


En suinkaan ottanut itse tätä kuvaa. :|


Enkä tätäkään... Kehonkieleni on tässä kyllä ennenäkemättömän jäykkä, mut kerrankos sitä. Päällä GT:n hame, laukku ja niittivyö, H&M:n paita ja Dinskon korkkarit. Etualalla lötköttävä kasahan ei ole minun. Töitä taisin olla tekemässä, mut aina sitä nyt yhdet asukuvat kerkee ottamaan.

Lauantaina oltiin kirppiksellä Paulan kanssa, ja löysin viidellä eurolla ihan hullun tyllihameen. Toi kyllä kohottaa tehokkaasti helman kuin helman, ihan paras. o/ Pituudeltaan se on siis sellainen melko lyhyehkö, vaikka tuo epämääräinen rajaus muuta antaisikin ymmärtää. Heräteostoksena ostin myös kirkkaanpinkin paidan, joka nyt tuijottaa mua syyttävänä ja unohdettuna huoneennurkasta. Turhin ostos vähään aikaan, mut pitihän sitä nyt repästä.


Ja tässä meikäpoika pirteänä heti aamutuimaan. Oli muuten saatanallisen kylmä, ainakin -10 :| Tukkaa kuvastaa parhaiten adjektiivi pölähtänyt enkä nyt mitenkään ihan liikaa näytä itseltäni, mut vaihtelu virkistää.


Tänään sain viimein uudet hiustenpidennykseni tilattua, joten alkaa olla aika hyvästellä vanhani. 8< Puoli vuotta ne palvelivatkin, joten olivat kyllä hintansa arvoiset.Ihan jännittävää nähdä et mihin mittoihin oma tukkani on ehtinyt kasvaa.

Loppuun vielä ensimmäinen virallinen kämppäkuva, hennossa ilta-auringon loisteessa ikuistettuna. Keskeneräistä on vielä ja pahasti: esim. tuo taulu tosiaankin kuuluisi seinälle eikä tuohon maahan rötköttämään. Tuolikaan ei varsinaisesti tuohon kuulu, mut tykkään datailla ikkunalaudalla. Siitä voi leppoisasti seurailla vastapäisen kerrostalon putkiremontin etenemistä. Se vasta on elämää. <3___<3


Jos joku muuten tietää, mistä löytäisin punaisen, muhkeahelmaisen mekon, niin kertokaa. :---( Olen etsinyt potentiaalista ylppärimekkoa ympäri internetiä, mutta missään ei ole edes etäisesti haluamanilaista. Ihme lirppoja vaan asokset ja kaikki täynnä. En halua lirppaa. Haluan muhkean.

ystävänpäiviä ja keskiviikkoja

Keskiviikkona oli jälleen vuorossa jo perinteeksi muodostunut visiitti Pacificoon. Oli kyllä taas niin parasta, Pacificossa ja kolmen euron drinkeissä on vaan sitä jotain.

Eräs melko huvittava tapahtuma kyllä sattui. Saatiin erään naisihmisen vihat päällemme, kun kehtasimme puhua SEKSISTÄ. Hei oikeesti, kannattaako tulla baariin (varsinkaan Pacificon kaltaiseen paikkaan) jos ei kestä pientä seksikeskustelua kuulla.... Siis seksikeskusteluthan ovat keskiviikkoiltojen A ja O. Kyllä on nuivaa käytöstä.

No, ilta pääsi vasta kunnolla käyntiin, kun pääsimme suomenruotsalaisten hammasteknikkojen kanssa laulamaan juomalauluja. o/ Nyt on pienet undulaatit ja kaikki meikäläisellä hallussa. Kello 2:30 hoipparoin Kurviin, ja tuli kyllä taas niin kotoisa olo, kun lempparispugeni oli sammunut perse pystyssä kadunkulmaan. Ja lempparispugeni tosiaan siksi, että hän jaksaa päivittäin kehua a) kenkiäni b) persettäni. Vähemmästäkin ansaitsee lempparispugen arvonimen. Jätin hänelle kaksi euroa - luultavasti haki sillä kaljaa heti kello 9, mut ainakin tuli hyvä fiilis.



Takana istuvaan flanellipaitaiseen henkilöön verrattuna olin ehkä lievästi ylipukeutunut, mut ei se mitään. Kengät Seppälä, kaikki muu GT. Hame on oikeasti mekko, jonka nerokkaana flikkana taittelin tuonne vyön alle.


Ystävänpäivää vietin varsin rauhaisissa merkeissä. Kaikki kaverini olivat jossain baareilemassa, mutta itseäni ei vaan tällä kertaa napannut. Johtuen ehkä siitä, että heräsin lauantaina kello kaksitoista randomeista bileistä, tukka länässä ja krapulajomotus päässäni. Olin siis tosiaan perjantai-iltana lähtenyt visiteeraamaan kaveriani, mutta reissun päämäärä oli suistunut pahasti raiteiltaan... Siinä sitten lauantai-iltapäivänä raahauduin kotiin, törmäsinpä metroasemalla tolppaankin, ja päätin että tänään ei mennä baariin. 8D Sen sijaan tehtiin pizzaa ja käytiin katsomassa Seitsemän elämää - oli muuten yllättävän hyvä leffa! En tiedä mikä tyttöfiilistely mulla oli menossa, mutta pillitin kuin viimeistä päivää.


Vihaan kaikkea ystävänpäivävouhotusta, mutta pakko myöntää että olin mieluissani kun sain tämän upean leivoksen. <3__<3 Tosin leivoksen lahjoittaja näytti melko järkyttyneeltä, kun tungin sen kerralla kitaani. Mitenniin ystävänpäiväleivoksia ei syödä sillein? 8<

Tänään käytiin sit leppoisasti kävelemässä ympäri kaunista Sörnäistä ja ihailtiin niin kusiläikkien täplittämiä katukiveyksiä kuin keskelle autotietä meritähtiasentoon pötköttelemään jäänyttä henkilöäkin. Kyllä Sörnäisissä on sitä jotain, ei ole ainakaan koskaan tylsää kun täällä liikuskelee. <3__<3

Huomasin myös jälleen, että kirppikselle lähteminen rahattomana on itsemurha.



:---)-tyyppinen reippailuilmeeni. Sunnuntaisin ei jaksa meikkaa. Tässä olkoon samalla vastaus n. puoli vuotta sitten saamaani haasteeseen, jossa piti näyttää meikitön naama. 8D


Käytän keltaisia kenkiäni itsepäisesti läpi vuoden.

H&M:n massiivinen paketti saapui perjantaina - nyt mulla alkoikin sit kuukauden shoppailulakko. Shoppailulakosta kiinnipitäminen on kyllä harvinaisen helppoa, kun tilillä on 2,4 e. Sillä tässä elellään seuraavat kolme viikkoa.... Olen järkevän rahankäytön mestari.

eilinen

(Tämän postauksen siis tosiaan kirjoitin jo eilen illalla, mutta unohdin julkaista sen 8/)

Onpas ihan uskomatonta tämä, kun nykyään on aikaa. Aikaa hengailla, aikaa yökyläillä, aikaa pelata, aikaa lukea, aikaa shoppailla. (Ei näköjään silti aikaa blogailla....) Ja tätä iloa kestää vielä ainakin kaksi viikkoa, sillä ennen hiihtolomaa en ole töitä aloittamassa. <3___<3

Kirjoitukset ovat tähän mennessä olleet varsinainen epäonnistumisen multihuipentuma, en halua asiasta edes puhua... Tekstitaidossa sisäinen villisorsani liipotteli jossain Masalan aroilla vakavia keskittymisongelmia aiheuttaen, englannin kuuntelut taas olivat suoranainen fiasko. Flea on sit nykyään heinäsirkka, tiedoksi kaikille ylioppilastutkintolautakuntaa myöten.

Eilen piti kuitenkin tehdä snadisti (en just käyttänyt sanaa snadisti) töitä, joten päälle piti rykäistä jotain vähän edustavampaa, kuin Hello Kitty -yöpuku. Päivän asu -kuvat passelisti Sokoksen sovituskopissa otettuna.


Jalassa Dinskon korkkarit ja UUDET pinkit sukkikseni, jotka oli vaan pakko saada. Alkaa masentaa tuo ainainen harmaus. 8/



Päällä jotain pinkki-harmaata H&M/GT-ryysyä.


En siis todellakaan tiedä mikä tän kuvan pointti on, mutta tässä ilmenee tähänastisen kokkausurani huippuhetki: valmispatonki, jonka aivan itse valmistin uunissa. Eikä se edes palanut! En kyllä ymmärrä, miksi tämä tapahtuma piti filmille ikuistaa. Mutta siinähän se patonki olla pötköttelee, lievästi jyrsittynä.


Kävinpä päivänpäätteeksi hamtraamassa vielä vikat alennusmyyntiostokset: tylsästi neuletakkeja. Kaikki 9 e/kpl. Ette halua tietää, kuinka kauan asettein noita kuvaa varten.... Voin kertoa, että nyt puhutaan kaksinumeroisesta minuuttimäärästä. Eikä lopputulos silti päätä huimaa. 8/

Nyt meikkaamaan ja illemmalla nokka kohti baaria! Paula ottaa kameran mukaan, joten huomenna vissiin jumalaista kuvamateriaalia tarjolla. :---)

mainio päivä

Tänään on ollut kaikenkaikkiaan loistava päivä. Ranskiksia sai lähikaupasta kaksi pussia eurolla ja Jarmo-niminen lähetti toi ovelleni jotain punaista ja ihanaa. Voisinpa näin einoleinomaisesti todeta (ihan huomista tekstitaitoa silmälläpitäen), että kaikki on lipunut eteenpäin harmonisesti kuin höyhen vienossa kesätuulessa. <3___<3

Joo.

Vienon kesätuulen mukana lipumisen lisäksi olen saanut aikaiseksi jotain merkittävääkin. Kuukauden lattioilla pyörinyt vaate- ja kenkäpaljouteni on viimein päässyt kotiinsa. Lopputuloksena on valitettavan pieni vaatekaappi, jossa vallitsee asianmukainen, hallittu kaaos.


Osa kengistä pääsi riippumaan Carrie Bradshawnkin suuresti vihaamaan kenkäpussitelinesysteemiin. Mielestäni moinen tosin on varsin kätevä keksintö, jos sattuu asumaan 25 neliön kämpässä.


Loput rakkaimpani ajalehtelivatkin sitten missä sattuu. Eteisestä avautuva näkymä lämmittää mieltäni aina yhtä paljon: shoes <3_____<3


Asiasta johdonmukaisesti toiseen: luinpa tuossa Cosmopolitanista (no mistäs muualtakaan), että syy unettomuuteen voi olla väsyneessä sielunmaisemassa. Ainoa oikea ratkaisu on kuulemma täyttää makuuhuone naisellisella karmalla. Tästä innostuneena tilasin Ellokselta punaisten liljankukkien täplittämät lakanat, ja olin valmis radikaaliin elämänmuutokseen.
Tänään kävin sitten innosta pinkeänä noutamassa pakettini postista.

No, eteerisen punaiset liljankukat mielessäni avasin paketin, mutta sieltäpä pamahtikin vastaan jotain aivan muuta:



Liekö kyseessä Elloksen moka vai olenko itse klikannut väärää tuotetta, sitä tuskin saamme koskaan tietää. :--/ Alkujärkytyksestä toivottuani tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kaikenkaikkiaan nuo jäykänoloiset hahmot kuvastavat eteeristä sielunmaisemaani paremmin kuin mikään. Jätän liljat ja tulenpunaiset ruusut suosiolla muille.

Ja sitten pääsemmekin ystäväämme Jarmoon! Hän varmasti liikuttuisi, jos tietäisi miten tuttavalliseen sävyyn puhun yhteisestä taipaleestamme, vaikka sitä ehtikin karttua vain puoli minuuttia - ja sekin puhelimen välityksellä.

Okei no, oikeastaanhan pointtina tässä nyt ei ollut Jarmo, vaan hänen tuomansa paketin sisältö. Paketista nimittäin paljastui punainen iPod nano, tuo mp3-soittimista täydellisin. <3___<3 Kauan olen häntä silmäillyt, mutta naisenvaistoni ei ole antanut periksi: rahat ovat aina menneet kenkiin. Nyt hän on kumminkin saapunut luokseni.


Paketin lähettäjänä toimi Iiro, tuo mystinen ja suuresti kohua aiheuttanut poikaystäväni. En kyllä tällaiseen lahjaan osannut lainkaan varautua, ja taisinpa parit liikutuksen kyyneleetkin tirauttaa. Kiitos Iiro <3


Ettei nyt liian materialistiseksi mene, niin heitetääs tähän kuva vielä viime viikonlopun asusta:


Näytän pystyyn nukahtaneelta, joka kuvastaakin aika passelisti asennettani päivän asu -kuvien ottamiseen. Ja kappas vain: luisevat käsivartenikin ne sieltä pilkistelevät ja anoreksia tulla jolkottaa! <3___<3 Tämä kuva päätynee jokaisen anonyymin yöpöydän laatikkoon.

Paita Seppälä by Nykänen & Frigren (irtosi alennusmyynneistä viidellä egellä o/), hame ja laukku GT, kengät Dinsko.

Mites näihin enryihin tulee nykyään aina näin paljon asiaa. Voisin opetella ryhmittelemään näitä vähän tasaisemmin, niin pääsisin päivittelemään vähän useammin kuin kerran viikossa.
Sen otankin tavoitteekseni.

oi niitä aikoja

Kuten tarkkasilmäisimmät voivatkin huomata, ulkoasu on noin 5 kuukautta kestäneen tuskailun jälkeen viimein vaihtunut! Tiedostin kyllä edesmenneen taustan tuskallisen hitaan latautumisvauhdin, mutta olin liian saamaton tekemään asialle mitään.... Nyt onneksi poikaystäväni teki mulle uuden leiskan ja laittoi sen toimintaan, samalla kun itse nökötin sängynpohjalla Lotria katsellen, viimeisillä voimillani kokispulloa käsissäni kannatellen. Välillä jopa join sitä.

Mulla ei nyt valitettavasti tälläkään kertaa ole tähdellisempää asiaa, tää ainainen kiire on ihan perseestä. Onneksi tämän viikon perjantaina lukiotaipeleeni loppuu viimeinkin (!!!) ja sen jälkeen mulla onkin aikaa (vapaata sellaista) huomattavasti nykyistä enemmän. Sitä odotellessa. <3___<3

Tässä lukioaikoja haikeasti muistellessani mieleeni muistuivat myös vanhojen tanssit, ja löysinpäs juuri koneeltani sopivasti aiheeseen liittyvän kuvan. Tässä siis vanhojentanssipukuni, ja muuten ainoa koko tilaisuudesta otettu kuva - kiitos mestarillisten valokuvaajieni, joiden epäilen tulleen paikalle enemmänkin mehun ja pullan houkuttelemina kuin minun sädehtivän ilmiasuni näkemisen riemun:


Aluksihan ajattelin että en tanssisi ollenkaan, mutta noin viikko ennen H-hetkeä mieleni muuttui. Siinä sitten viikossa opeteltiin kaikki tanssit, ja koko suvun avustamana etsittiin niin tanssiparia kuin -pukuakin. 8D Tanssipari löytyi koulun bileistä ja mekkokin hätäisesti päivää ennen tansseja, joten loppujen lopuksi kaikki meni ihan nappiin, joskaan puku nyt ei ollut ihan se perfect one. En nyt tajua miten toi mekko näyttää helmastaan noin littanalta, oikeasti se oli paljon pöyheämpi. Niin ja henkilö vieressäni EI ole tanssiparini.

Jatkot olivatkin sitten toisilla Hevicornerissa karaokea laulaen, toisilla autotallissa.... Ei mennyt ihan nappiin. Mutta ei siitä sen enempää. 8D

P.S. Onko mitään loistavampaa kuin Pasilan uudet jaksot? XD Varsinkin koirajakso ja Marsalkka veivät sydämeni.

P.P.S. Ketkä kaikki ovat torstaina tulossa iloisesti rustaamaan tekstitaidon koetta? :---) Mun tuurillani voin vannoa, että lähdeteokseksi pärähtää lempikirjani Seitsemän veljestä.