comeback ja visiitti Tallinnassa

Morjens!

Tauko vähän venähti tuossa, kuten moni tuntuukin huomanneen.... Heh. Kommenttia on tullut niin vihaisten mailien muodossa kuin ihan livenä tuolla Helsingin pimeillä kujillakin. Ja aina olen ollut yhtä paskajäykkänä, terkkuja vaan kaikille. 8D Oon päräytellyt menemään elämässäni, eikä blogi ole vilahtanut mielessä kuin pieniä, satunnaisina kaipuun hetkinä. Nyt tuli kumminkin semmonen viba että ois se blogi vaan taas hengellisten asioideni puimiseen hyvä juttu, ja yhden yön tulos on uudelleenlöytynyt kirjoitusvimma ja pitkälliset pohdinnat siitä pitäisikö vanhat merkinnät poistaa vaiko ei. (Ei pitäisi.)

Se alkupuheista. Nyt voisin aloittaa tän blogailun taas luontevasti kertomalla mitä olen viime päivinä tehnyt: nohs, käynyt Virossa! Kyseessähän ei tällä kertaa suinkaan ollut mikään kaljanhakureissu, vaan elegantti kulttuuriloma. <3___<3 Elegantin kulttuuriloman piirteisiin tunnetusti kuuluu parkettien partateräksi muuntuminen iskelmädiskossa, monia punaviinipulloja ja tyylikkäästi taksilla väärään hotelliin köröttelemistä. Elk Shootingia en sentään päässyt pelaamaan - ehkä ihan hyvä, uskottavuuteni kasvissyöjänä olisi ollut mennyttä. Myöskään paikallisessa pornokaupassa vierailuun ei kanttini riittänyt.







No siellä se meikärutjake pistelee menemään pitkin Tallinnan katuja.







Tässä kuvassa odotan into piukassa Hesen kasvishampurilaista saapuvaksi pöytään. Kun lähtee ulkomaille, kannattaa todellakin repäistä ja syödä niinkin originaalissa paikassa kuin Hesessä! Hyvä Heidi. o/







Ensi kertaan! Oon nössö ni laitan kommentinvalvonnan nyt hetkeksi päälle, antakaa armoa. ~__~

(Ja ulkoasu on kamala. Edelleen. Lupaan tsempata sen kanssa, mutta menköön pari päivää nyt näin. 8| Odottelen kuin kuuta nousevaa sitä päivää, jona sisäinen, hyvin pieniresurssinen graafikkoni osoittelee edes jonkinlaisia elonmerkkejä.)

saksa pt 1.5/2

Koska kenkiä ei koskaan voi olla liikaa.


Nämä ostin kenkäkaupasta, jonka nimeä en kykene muistamaan. Kyse oli kuitenkin jonkinnäköisestä itsepalvelukenkämarketista, jossa kengät joutuu itse kaivelemaan valtavista kenkälaatikkokasoista. Kyse oli mun kohdalla kyllä kaikesta muusta kuin joutumisesta: kahlasin laatikkokasoissa ekstaasin vallassa. Vaivanpalkaksi saa laadukkaita kenkiä uskomattomaan hintaan. Nämä olivat 10 e.


5 e paikallisesta kenkäkaupasta, joka saattaisi hyvin vastata meidän Dinskoamme. Voisko näitä nyt sitten kutsua helmiäisenvihreiksi? Oon ihan ulalla näiden värien kanssa. En edes tiedä mikä on pastelliväri..


Samaisesta kaupasta kuin ylläolevat. Jos mä suunnittelisin kengät, ne olisivat hyvinkin paljon tännäköiset. Ai vitsi miten rakastan näitä. Yritin murjoa kolmekasia jalkaani jo ekana päivänä, mutta onneksi en ostanut. Juuri ennen lähtöä kävin vilkaisemassa, ja eiköhän näitä ollut saapunut paikalle koossa kolmeysi. <3___<3 Siinä ei kaukaa tarvinnut miettiä ostaako vai ei. Hinta 15 e


Nämä ostin paikallisesta halpahallista, C&A:sta. Vaikka hintaa oli 10 e, nämä ovat itseasiassa parhaat kengät jotka mulla on koskaan ollut. (Okei ja toiset on ne 110 euron Biancot, mutta ei niitä uskalla edes käyttää.) Näissä on biletetty 24 tuntia putkeen ja sen jälkeen kävelty 7 kilsaa ilman kivun häivääkään. Muutenkin on sellainen fiilis kuin ei ois kenkiä jalassa lainkaan. Parhaat baarikengät ikinä.


Innostuinhan mäkin viimeinkin siitä käärmeennahkakuosista. Nämäkin on sieltä itsepalvelukenkäkaupasta, hinta 10 e.


Nää oli oikeastaan pakko-ostos. Varpaani tuoksuivat aika vahvasti rämmittyäni 30 asteen helteessä H&M:n muoviballeriinoissa... Näissä kipsuttelin loppureissun ajan, ja ovat kyllä jaloille jotain niin luksusta. Paikalliselta torilta, hinta taas sen 10 e. Taidan pikkuhiljaa alkaa innostua niiteistäkin. *___*
Melkein kaikissa näemmä vielä viehkeästi hintalaput pohjissa.

saksa pt 1/2

Hengissä ollaan! Tosin kotiutuminen tapahtui jo muutama päivä sitten, mutta sen jälkeen en ole jaksanut laittaa tikkua ristiin minkään asian eteen. Valitettavasti en voi syyttää laiskuudestani jetlagia, joten eiköhän tässä ole jälleen kerran kyseessä vain yleinen vetelyys.

Koska oon ihan älyttömän huono kirjoittamaan matkakertomuksia, ja kerrottavaa olisi niin paljon etten tiedä edes mistä aloittaa, lätkin vaan tähän kuvia kuvateksteineen, jotenkuten kronologisessa järjestyksessä.

Ja joo, tapitan tiukasti varpaisiini lähes kaikissa kuvissa. En vaan osaa olla kuvissa, varsinkaan kun 50 japanilaista turistia parveilee ympärillä. Jumaliste muuten niitä japanilaisia... Tuleeko ne matkalla elämyksen itsensä vuoksi, vai pelkästään tavoitteenaan ottaa kuva jokaisesta maailman nähtävyydestä? 8--D


Riikan lentokentällä pirteänä ja meikittömänä kello kuus aamulla. Viisi tuntia piti siellä odotella, tosin ne menivät leppoisasti lentoaseman vessanpyntyn reunaa lämmitellen. Ei ihan sopinut mahalleni riikalainen herkkusienipizza.


Saavuimme hostelliimme (A&O Mitte Ostbahnhof), joka oli ujeltavista italialaisista jalkapallohuligaaneista huolimatta tosi jees. 15 euroa per yö ja aamiaiset päälle, ei paha. (Kuva on otettu toisena aamuna, huomatkaa Rikun huolellisesti peittelemät sängyt...)


Ekana päivänä löydettiin heti Alexanderplatzin läheisyydestä Alexa-niminen kauppakeskus...


Josta löytyi ihan tuhottomasti kauppoja, mm. Pimkie, H&M, Bianco, Colosseum sekä kymmeniä kenkäkauppoja, joiden nimeä en kykene muistamaan. Järjen valo sammui, kun huomasin -90 prossan alennukset.


Eläintarhassa oli myös käytävä. Tykkään Berliinin metroasemista.


Näin pandan!


Ja olin iloinen.


Potsdamer Platz oli yksi lempparipaikoista, varsinkin öisin. Käytiin 3D-leffassa, joka oli autuas kokemus siihen asti, kunnes joku lähistöllä istuva henkilö päätti että nyt piereskellään oikein antaumuksella koko loppuleffan ajan. Aika hyvin pidin pokkani, oon ihan ylpee.


Sony Centerin katto oli aika siisti.


Innokkaina turisteina kävelimme koko Tiergartenin läpi.


Perse hiessähän siellä taivallettiin, mutta päästiinpä näkemään Siegessäule ja käymään sen huipulla. Voi sitä japanilaisten turistien määrää...


Vikana päivänä matkasimme Gneisenaustrasselle etsimään Colours-nimistä second hand -kauppaa.


Joka löytyikin muutaman eksymisen jälkeen.


Kukkakuosia oli kovasti tarjolla, ja löysinpä viimein unelmieni kukkahameen.


Kenkiäkin löytyi.


Mehringsdammilla ihastuin värikkääseen katukuvaan. Miksei Suomessa oo tämmöstä?


Ruokapuoli hoitui kätevästi, kun löysimme (surullista kyllä) überhalvan snägärin. Oikeastaan taisin elää noilla 70 sentin ranskiksilla. Kulinaariset nautinnot jäivät melko vähäisiksi, mutta käytin rahani mielummin mm. kenkiin, joita kerääntyikin aika kunnioitettava kasa.


Vikana päivänä alkoivat puhtaat vaatteet olla vähän kiven alla, joten tyydyin näyttämään koko päivän housuttomalta. Oli mulla tossa minishortsit alla, mutta muutamat vanhat leidit katsoivat paljaita koipiani paheksuvin katsein.


Järkyttävä toljotus-kuva ja mikä on toi tukka, mutta tässä näkyvät mun PISAMAT. Mulla ei varmaan koskaan ole ollut pisamia, joten tää on ihan uus juttu mulle. Keski-Euroopan aurinko sai myös aikaan sen, että ensimmäistä kertaa vuosikausiin mulla on pientä rusketusta pinnassa. o/ Ai että ku oonki ruskee.
Oliskohan siinä tarpeeksi kuvia?

***
Kirjoitin tän entryn jo viime yönä, mutta nähtävästi unohdin julkaista sen... Illalla tulee vielä toinen postaus, jossa nähtävävillä sit niitä ostoksia + uusi tukkani, joka koki melko radiaalin (ja kalliin) muutoksen.

Ainiin hei, Ankkarockihan alkaa jo huomenna. Muita tulossa? Itse meen sinne tekemään lehtijuttua, joten semitöissä ollaan. Mutta eiköhän siellä ehdi muutaman oluen maistaa...

sawadi kaa

Noniin, olen palannut. Oikeastaan jo pari päivää sitten, mut olen riutunut jet lagin kourissa. Ihmeellistä, miten 5 tunnin aikaero voi pistää kaiken ihan sekasin. Oon mennyt nukkumaan seitsemältä illalla ja herännyt pirtsakkana kolmelta yöllä. Tästä johtuen kaikki on ollut jotenkin tosi psykedeelistä.

Thaimaa oli ihana paikka, mutta koska oon tosi huono kertomaan mitään tiivistetysti, niin mennäänpäs suoraan kuviin! Ainiin, pakko mainita tähän väliin, että perinteisten norsuratsastusten sijaan tuli koettua myös melkein tsunami. 8--D Minä, joka en suostu menemään rakennukseen tietämättä missä hätäuloskäynnit sijaitsevat, olin vähintäänkin paniikissa. Onneksi siltä kuitenkin vältyttiin.



Patong Beach, rantakatu.


Sivukuja täynnä shoppailu- ja ruokapaikkoja. Tämmösiä oli sadoittain.


Hotelli. Mä olisin ollut tyytyväinen vähempäänkin, mutta suuruudenhullulle äidillenihän ei kelvannut kuin viiden tähden hotelli.


Veden päälle rakennettu kylä.


Ehkä yksi maailman pelottavimmista asioista. Varmaan 20 metrinen, tuijottava buddha-patsas.


Imureita. Mulla on aina ollut jotain mystistä norsuja vastaan, mutta näille menetin sydämeni.


No biitsi.


Thaimaalainen hautausmaa. Kuvastaa aika hyvin thaimaalaista leppoisaa elämänasennetta.


Pakollinen "raahauduin helvetillisen matkan ylös vuorelle" -kuva.


Hierontapaikka.
Shoppailu Thaimaassa oli elämys itsessään. Tavaraa oli silmänkantamattomiin ja ihan loputtoman paljon. Ensireaktio oli KAIKKI MULLE!!1, mut kyllä siinä sit oppi bongaamaan ne parhaat jutut tavararöykkiöiden seasta. Hassuinta oli se, ettei millään tavaralla ollut hintaa - kaikki oli tingittävissä. Tinkimiskommunikointi tapahtui taskulaskimien välityksellä, ja oli parhaimmillaan oikeaa tahtojen taistelua. <3___<3
Loman loppupuolella aloinkin olla jo aikamoinen tinkijä, hehs. Laukuista saadettiin pyytää jopa 4500 batia, mutta meikäpoika tinkas useasti 500 batiin. Tinkimisen huumassa tunsin totisesti eläväni, ahh.
Huomasin myös monia turisteja, jotka eivät tajunneet tinkiä ollenkaan. Reppanat.


Tässä ostokseni. Sieltä voi bongata kaikkea bikineistä Hello Kitty -crocseihin. Vannoutuneena crocsien vihaajana on pakko hieman puolustella tätä hankintaa nyt... Syitä yhteisen taipaleemme alkuun oli kolme 1) 2,5 euron hinta 2) äiti maksoi 3) ne on ihan oikeesti mainiot mm. roskien viemiseen ja mökille. Vannon kuitenki, että sinä päivänä kun mut nähdään crocsien kanssa luikkimassa ympäri Helsinkiä, saatte ampua.
Eniten myynnissä oli mekkoja ja laukkuja, ja niitä ostinkin eniten. Farkut olisin halunnut, mutta Thaimaa eli siinä suhteessa vielä 90-lukua. Valkoisia klänttejä reisissä ja kaiken kohokohta olivat upeat timanttikruunukuviot takataskuissa. Jätinpä väliin. Äitini, vasten kaikkia neuvoja, kaikkea muuta kuin jätti väliin.
Myöskään kenkiä ei löytynyt. Ne olivat joko älyttömän pieniä, tai muuten vaan huonolaatuisia. Korot heiluivat jo ekalla kokeilukerralla. Ei semmosia viitti ostaa, oli kuinka halvat tahansa.
Ja sitten avainkysymys: paljonko mulla meni rahaa? 150 euroa.

Poikaystäväni kehtasi tässä taannoin vihjata, että olen laiska... Siis mitä ihmettä. ?____? Tästä tuohtuneena olen nyt mm. purkanut matkalaukut, siivonnut ja aloittanut jopa kirjoituksiin lukemisen! No siis.. Parin sivun verran... Mut sekin on alku. Nyt ajattelin uppoutua historiaan vielä hieman. Historia on lemppariaineeni, voisin jopa sanoa tykkääväni siitä, mutta miksi noita kirjoja on oltava kuusi.

Myöhemmin seuraa vielä tarkempaa juttua noista ostoksistani. o/

Thaimaa kutsuu <3____<3

Tässähän on nyt tapahtunut vaikka mitä penkkareista oksennustauteihin. Kumpaankaan aiheeseen en paneudu tässä enempää. Sen verran kerron kuitenkin, että toinen sujui oikein mallikkaasti, toinen taas oli elämäni järkyttävimpiä kokemuksia. Miettikää itse, hehhs. ;----)

Ei mulla oikeastaan muuta asiaa olekaan kuin eilisen asu. Viime aikoina on ollut liian vähän panostusta pukeutumiseen ja liikaa farkutjahuppari-päiviä. Mutta tähän tulee nyt muutos! \,,/


Kuvakulma ei oikein imartele pääni kokoa... It's huge 8--D
Hame: Kirppis, 6 e
Paita: Kaverilta pitkäaikaislainassa
Kengät: Seppälä


Ja ulkona:
Takki: H&M. Erittäin perus.
Laukku: Gina Tricot
Kaulahuivi: Kirppari, 3 e

Voisin joskus vielä avautua Suomen 3/4 vuodesta kestävistä paskoista valaistusoloista. Nyt oon kumminkin liian leppoisalla tuulella.

Yöllä on lähtö Thaimaaseen. <3____<3 Ja sanon nimenomaan Thaimaaseen, en Thaimaahan. En vaan suostu. Suuntana on Patong Beach, äitini mukaan menomesta, joten saas nähdä...
Mulla ei ole mukana kuin vähän matkalukemista ja pari rättiä. Jos Thaimaasta ei sitten löydykään mitään, olen pulassa. Siinäpäs olen sitten lähes kaksi viikkoa samoissa alushousuissa.
Matkan pääasiallinen tarkoitus on ainakin mulle ehdottomasti se shoppailu. Harkitsin myös niinkin radikaalia asiaa, kuin geelikynsien laitattamista.
Ruskettumista yritän parhaani mukaan vältellä, sillä rusketus ei vaan yksinkertaisesti sovi liidunvalkealle suomalaisvenäläiselle hipiälleni. :/



Lähdenpä tuonne palmupuiden katveeseen nyt! Takaisin tulen 25. päivä. Sillä välin voitte vaikkapa nauttia Suomen talvesta. :---)