kesäkaipuu

Kello on 03:02 ja mulle iski juuri ihan mieletön kesänkaipuu. Olen fiilistellyt läpi jo kaiken mahdollisen viikon keittiössä muhineista nuudeleista (nuudelit on ehdotonta kesäruokaa!) siihen hetkeen, kun tajuaa festareilla ettei olekaan enää telttansa edessä röhnöttämässä vaan etunenässä moshaamassa randomin hevibändin keikalla. On muute melkoisen hyvä fiilis.

Kesäfiilistelyjen hengessä ajattelin sitten läväyttää tähän pari otosta viime kesältä! Itsehän kuvailin kesän aikana joka ikisen muurahaisen koivenkin joka näkökenttääni sattui, mutta musta itsestäni on hävettävän vähän kuvia: kuulemma siksi, ettei mun kameraan uskalla koskea. Pöh.


Tänä päivänä mua ärsytti kaikki. Päätin ottaa ärsyyntyneen kuvan, jossa revittelen toista silmämunaani kaiken kansan nähtäville. Ja tässä se nyt sitten kuulkaas on. <3__<3




Vallilan puutaloalue on vaan niin leppoisa paikka. Mummona muutan sinne.


Tää oli Ilosaarirock. *_* Raahasin sinne kameran mukaan, enkä saanut aikaiseksi koko reissulta kuin ehkä 10 kuvaa. Nohs, ei se mitään. Oli aivan mieletön reissu.


Ilosaaresta tämäkin.


Satu täytti vuosia, ja meikäläinen siinä rupesi sitten nähtävästi tehtailemaan kylkivenytyksiä.






Täytin 20 vee, ja samaisen illan aikana meni niin karaoke- kuin konjakkineitsyyskin. Nämä kaksi asiaa saattoivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. :|




Tässä kuvassa nyt on tarkennus ja kaikki muukin aika pyllyllään, mutta kaikista puutteista huolimatta rakastan tätä kuvaa. <3___<3 Tää on niinku niin sitä itseään: laitetaan pikkusisko roudaamaan kamoja ja löpöstellään itse kaikessa rauhassa perässä.


Näytin vähän nuorisolle mallia et miten niiden uimakrokotiilien kanssa kuuluu menetellä. Aallokosta päätellen meno oli hurja.

Joo. Tähän lienee hyvä lopettaa! Huomenna saan mun kameran takaisin Miljalta, ja sit pääsen postailemaan vähän ajankohtaisemmista aiheista. o/

Mitään unirytmiähän mulla ei ole (sen siitä saa kun työajat sijoittuvat epäsäännöllisesti aamukuuden ja iltakymmenen välille), joten loppuyö kuluukin sit tiiviisti tän parissa:



Kuka tietää mikä legendaarinen peli on kyseessä!

perheenlisäys

Uusi elämänkumppanini on ollut kotona vasta yhden yön, mutta tuntuu kotiutuneen jo aika hyvin.



Ja nyt muka pitäis malttaa lähteä töihin. Bwää.

comeback ja visiitti Tallinnassa

Morjens!

Tauko vähän venähti tuossa, kuten moni tuntuukin huomanneen.... Heh. Kommenttia on tullut niin vihaisten mailien muodossa kuin ihan livenä tuolla Helsingin pimeillä kujillakin. Ja aina olen ollut yhtä paskajäykkänä, terkkuja vaan kaikille. 8D Oon päräytellyt menemään elämässäni, eikä blogi ole vilahtanut mielessä kuin pieniä, satunnaisina kaipuun hetkinä. Nyt tuli kumminkin semmonen viba että ois se blogi vaan taas hengellisten asioideni puimiseen hyvä juttu, ja yhden yön tulos on uudelleenlöytynyt kirjoitusvimma ja pitkälliset pohdinnat siitä pitäisikö vanhat merkinnät poistaa vaiko ei. (Ei pitäisi.)

Se alkupuheista. Nyt voisin aloittaa tän blogailun taas luontevasti kertomalla mitä olen viime päivinä tehnyt: nohs, käynyt Virossa! Kyseessähän ei tällä kertaa suinkaan ollut mikään kaljanhakureissu, vaan elegantti kulttuuriloma. <3___<3 Elegantin kulttuuriloman piirteisiin tunnetusti kuuluu parkettien partateräksi muuntuminen iskelmädiskossa, monia punaviinipulloja ja tyylikkäästi taksilla väärään hotelliin köröttelemistä. Elk Shootingia en sentään päässyt pelaamaan - ehkä ihan hyvä, uskottavuuteni kasvissyöjänä olisi ollut mennyttä. Myöskään paikallisessa pornokaupassa vierailuun ei kanttini riittänyt.







No siellä se meikärutjake pistelee menemään pitkin Tallinnan katuja.







Tässä kuvassa odotan into piukassa Hesen kasvishampurilaista saapuvaksi pöytään. Kun lähtee ulkomaille, kannattaa todellakin repäistä ja syödä niinkin originaalissa paikassa kuin Hesessä! Hyvä Heidi. o/







Ensi kertaan! Oon nössö ni laitan kommentinvalvonnan nyt hetkeksi päälle, antakaa armoa. ~__~

(Ja ulkoasu on kamala. Edelleen. Lupaan tsempata sen kanssa, mutta menköön pari päivää nyt näin. 8| Odottelen kuin kuuta nousevaa sitä päivää, jona sisäinen, hyvin pieniresurssinen graafikkoni osoittelee edes jonkinlaisia elonmerkkejä.)