sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

meme

Blogilistasta kyseltiin, joten nyt löytyy tämäkin blogi sieltä. Lisää blogilistalle! Ei se blogilista niin mystinen ja vaikea asia ollutkaan, kun siihen hieman lähemmin tutustuin. :/

Nyt ei ole mitään kovinkaan tähdellistä asiaa, joten päätin tehdä tämmösen memen.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 1997:
1. Olin reipas kakkosluokkalainen. Harrastin taitoluistelua, balettia, ratsastusta ja kuviskerhoa. Olin äärettömän katkera, kun en voinut ajanpuutteen vuoksi aloittaa partiota.
2. Sain ensimmäisen pleikkarini. Näihin päiviin asti jatkunut videopelinörttäily alkoi Crash Bandicootin pelaamisella. Välillä rakas pleikkarini takavarikoitiin liiallisen pelaamisen seurauksena. Tämä johti viikkokausia kestäneisiin mökötysepisodeihin.
3. Hopeanuoli oli Se Juttu. Kävimme silloisen parhaan kaverini kanssa rajuja Hopeanuoli-otteluja, joihin kuului olennaisena osana työntäminen kallioilta alas ja puista hyppiminen. Mitä enemmän verta ja mustelmia, sen paremmin oli Hopeanuolen sielunmaisemaa toteutettu. Epic win oli, kun jalkani katkesi kalliolta tippuessani. Voi sitä riemua. Olinhan kuin itse Hopeanuoli konsanaan <3___<3 Sairaalassa katselin Hopeanuoli-videoita ja olin äärettömän tyytyväinen itseeni.

Viisi vuotta sitten, vuonna 2002:
1. Olin kutosluokkalainen? Kai... Vietettiin ala-asteen vikaa vuotta ja luokkahenki oli aivan mahtava. Vaikka luokkaretkelle jouduttiinkin Turkuun (anteeksi turkulaiset, kaupungissanne ei tosiaan ole mitään vikaa, mutta luokkaretki sinne.. ymmärrätte varmaan) oli meininki katossa. Parasta oli, kun itse Michael Monroe tupsahti samaan junavaunuun kanssamme. Muistan vieläkin hänen hikipisaransa, joita putoili kämmenelleni. <3____<3
2. Taru sormusten herrasta valtasi elämäni. Jonotimme yön yli leffan ensi-iltaa ja kuljetimme 1000-sivuista opusta mukanamme minne ikinä menimmekin.
3. Olin niin katkera, kuin vain ihminen voi olla. Kaikkien kavereideni tissit olivat alkaneet kasvaa, paitsi omani. Suurimman osan ajastani kulutin haaveilemalla tisseistä ja parasta oli lähteä käymään lähikiskalla sukat paidan alla. Pohdin myös elämää suurempaa kysymystä: aloittaako tissiliivien käyttö vai ei?

Kolme vuotta sitten, 2004:
1. Ahh, murrosiän tuska ja ernuuden aika. Olin ysiluokkalainen ja tuskani maailmaa kohtaan oli uskomaton. Kirjoittelin angstisia kyhäelmiä ja parhaimmillani piirsin kajalilla tuskan kyyneleitä poskilleni. Valitettavasti kaikki kuvamateriaali tältä ajalta katosi bittihelvettiin kovalevyni posahdettua.
2. Ensimmäinen seurustelusuhteeni sai alkunsa. Ei se kestänyt kuin puoli vuotta, mutta hyvät fiilikset siitä jäi. Kaveruus säilyi eron jälkeenkin.
3. Kuuntelin japanilaista musiikkia ja katsoin Narutoa yökaudet. Pidin itseäni oikeana Japani-guruna. Sushi oli lempiruokaani, vaikka en ollut koskaan edes maistanut sitä..

Vuosi sitten, 2007:
1. Lukion tokalla luokalla. Koulunkäynti ei kiinnostanut yhtään, sen sijaan pleikkaria tuli hakattua tuntikausia päivässä.. Asiat tärkeysjärjestykseen. o/ Puolustukseksi on mainittava, että aloin urheilemaan ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.
2. Vietin mahtavan kesän, jonka ehdottomia kohokohtia olivat Provinssirock ja matka Saksaan. Myös viikko poikaystäväni mökillä oli legendaarinen. Täysi-iän saavuttaessani myös baarireissut alkoivat, eikä kotiin kovin monesti ennen aamukuutta saavuttu.
3. Sain ensimmäisen digikamerani kolmen vuoden armottoman kinuamisen jälkeen. Jee. Tämän innostamana kuvasin kaiken näkemäni koppakuoriaisista auringonlaskuihin.



Tähän asti tänä vuonna:
1. Toteutin pitkäaikaisen unelmani ja muutin poikaystäväni kanssa Helsinkiin ihanaan 1900-luvun alun kerrostaloon. Elämänlaatuni parani huomattavasti, ja rahani hupenivat päivittäisiin shoppailuihin.
2. Katselin kateellisena, miten kaverini tuulettivat OHI ON -lappuja abirekassa. Toki olin itsekin abirekassa mukana (ja missä kunnossa 8''D), mutta ultimaattisimman riemun saavutan vasta ensi vuonna. Käyn nimittäin lukion neljässä vuodessa.
3. Matkustin ekaa kertaa Aasiaan. Thaimaa vei sydämeni.


Eilen:
1. Studio viisykkösen ja Astral Projectionin keikan sijaan vietin viihdyttävän kaksituntisen Marian sairaalassa. Onnistuin hamuamaan Thaimaasta jonkun vatsapöpön, joka osoitteli olemassaoloaan eilen sen verran kärttyisesti, että oli pakko mennä lääkäriin. Sain väliaikaisia lääkkeitä kipuun, ja maanantaina pääsenkin lähimpään terveyskeskukseen... no.. paskaamaan purkkiin.
2. Vietettiin iltaa, tai lähinnä yötä, poikaystävän toimistolla videotykin ja Nintendo Wiin seurassa. Alan olla jo aika haka Super Mariossa. o/ Katsottiin mös Truman show, joka osoittautuikin tosi hyväksi.
3. Venyi myöhäiseksi. Nukkumaan päästiin joskus viiden jälkeen. Hesarikin oli ehtinyt kotiin ennen mua.

Tänään:
1. Syötiin aamupalaa viideltä illalla.. Hieman myöhäiseksi venyi toi herääminen.
2. Siivottiin. ;< Sunnuntai on ainoa sen verran nihkeä päivä, että viittii siivota. Viikottainen perussiivous on välttämättömyys, sairastan nimittäin tätä ihastuttavaa pölyallergiaa. Pienikin pölypallero nurkassa, niin silmistäni vuotavat Niagaran putoukset ja jostain luonnonoikusta kielenikin turpoaa.
3. Tehtiin uuniperunoita ja niihin kreikkalaista täytettä. "Tehtiin" tarkoittaa lähinnä sitä, että poikaystäväni teki ja mä istuin tyytyväisenä pöytään syömään. No mut.. Kukin tehköön sen, minkä parhaiten taitaa.

Ensi vuonna:
1. Valmistun (toivottavasti) viimein ylioppilaaksi! Halleluja. Tätä on odotettu.
2. Suuntana on yliopisto.
3. Täytän 20 vuotta. Kammottavaa.

Kuvat otin ihan itse. o/

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs kummaa. Mun kameran kätköistä löytyy lähes tismalleen samanlaiset kuvat kukassa mönkivästä mehiläisestä ja sadepisaroista tuollaisen kasvin lehdellä. :--Dd

Oi sitä autuutta, kun viime kesänä kirmailin pitkin maita ja mantuja ties minkä maan matosten perässä kamera kaulassa heiluen...

Olen harmistunut, kun en pienenä tajunnut harrastaa taitoluistelua. Nykyisin raajani taipuvat varmaankin vain tasan sen verran mitä kävellessä tarvitsee. :--<
Olis ehkä aika tehdä asialle jotain.

- kirjoitti...

Hehe, kannatti listautua blogilistalle, sait uuden lukijan :>

HEIDI kirjoitti...

selenete: Noi on just ne kuvat jotka menee innoissaan räveltämään heti saadessaan käsiinsä ensimmäisen kameran, jossa on macro-kuvaus. 8D

No ei siitä taitoluistelusta mullekaan paljoa hyötyä ole ollut. Kankea oon ku seiväs. Koskaan en oo ylettänyt varpaita koskettamaan, hyvä että nykyään edes polvia. :/ Mut hyvinhän tää kävelyyn vaadittava notkeus riittää...

uu lala!: Nonii, olihan siitä jotain hyötyä. :>

Anonyymi kirjoitti...

heei. kysyisin että mistä aineista olet kirjoittanut ylioppilaaksi? ja että minkälaisia tuloksia sait? :--) itselläni ne on vasta edessä, ja hermoilut on potenssiin kymmenen :--/