irregular choice

No okei. En mä malta olla vouhottamatta näistä nyt, kun muistin taas että mullahan on tää blogi just ja nimenomaan tämänsorttista vouhotusta varten!

Mä olen nimittäin hieman innostunut eräistä jalkaan laitettavista jutuista, jotka jouluna elämääni ilmaantuivat:


Niin että arvatkaas


mitkä kengät


ovat kyseessä!


No just ne !!

Mulla ei nyt tähän aikaan yöstä enää todellakaan juttu luista, mutta näin lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna: maailman parhaat kengät. Ei tähän nyt vaan voi muuta sanoa.

nirp

Mä oon kuumeinen ja lättätukkainen, mutta annoin Nirpulle luvan tulla hetkeksi edustamaan blogiini.

Siinä se nyt edustaa sit.

pikainen

Mulla oli aivan loistava perjantai! Ensinnäkin: oon huomannut että CITYMARKET on kyllä se kauppojen kauppa! Musta on ihan mahtavaa seilailla edestakaisin vanhaa kunnon Sittaria ja ihmetellä niin pyllynaluspeflettejä kuin juuresharjojakin. Tänään vietin historialliset 1,5 h Citymarketin käytävillä, ostaen ainoastaan paketin näkkileipää Nirpulle. Sittari. <3____<3

Toiseksi: illalla kävin viimein katsomassa District 9:n, ja olihan se kieltämättä melkoisen jännä! Oltiin kahdestaan koko leffasalissa, eikä kiihtyneeltä mölinältä vältytty. Taisin kiihtymyksen osoituksena nousta pariin otteeseen ihan seisoma-asentoonkin, en vaan pystynyt istumaan siinä jännityksen tilassa. '__'

Kotiin mennä tallustelin Sörnäisten rantatietä pitkin: lämpimästi varustautuneena oli leppoisa kuunnella musiikkia ja katsella niin tähtiä kuin koirapuistossa lumienkeleitä tekeviä kanssaeläjiäkin. Ja kotiovelle saapuessani tien blokkasi tehokkaasti kukas muukaan kuin unta palloon ottamaan käynyt naapurini! Erinäisten operaatioiden jälkeen saatiin kuitenkin naapuri oikeille leveyspiireille ja meikäläinen avasi viimein jääkaapissa mua jo muutaman päivän vartoneen kokispullon. Ah.

Nyt kello onkin jo lähemmäs viisi aamulla, ja ihmettelen kuinka irtonaiselta voi pienen ihmisen pää näyttää. Ilmeisesti melkoisen irtonaiselta. Kattokaa ny:



Siinä se pääpallo keikkuu huterasti kaulani päällä.

Irtopäästä huolimatta tässä kuvassa on nyt kätevästi kaikki tän hetken lempijuttuni pukeutumisen saralta: punainen rusettipaita, valtavalla samettirusetilla varustettu panta ja sydänkorvikset. <3___<3

Kuva on otettu kamerani laatusalamalla ikiomassa käymälässäni, mutta elättelen toiveita että joulupukki toisi mulle ihan oikean salaman. Itseasiassa mulla on jo vaivalla hankittua sisäpiiritietoa siitä, että näin saattanee hyvinkin tapahtua. *_*

Sunnuntaina lisempää, huominen menee aikalailla säntäillessä paikasta toiseen!

lempijuttuja

Terve taas! Nöpötin viime viikolla töissä yhteensä 42 tuntia, ja vietin sen jälkeen aivan mahtavan viikonlopun, joten blogaaminen ei ollut ihan päällimmäisenä mielessä. Tällä viikolla kumminkin on vain leppoisat 24 h, joten ehdin blogailemaan paljon hanakammin!

Viikonlopusta on pakko mainita sen verran, että vastineena kaikelle baareilulle ja punaviineilylle oltiin sunnuntai-iltana kirkossa veisaamassa joululauluja! En totisesti ole kirkkoihmisiä, mutta oli ihan mielettömän vapauttavaa päräyttää ilmoille vanhoja kunnon joululauluja niin tunteella kuin vaan ikinä lähti. Eturivin senioritkaan eivät kyenneet saamaan aikaiseksi samanlaista hurmosta kuin meikäläinen - niin suuri oli innostukseni kun Joulupuu on rakennettu pärähti soimaan. <3___<3

Nyt tuli joku sellainen pakottava tarve listailla mun tän hetken lempijuttuja, ja niinpä teenkin:


Iguanan sangriakannu. Kymmentuntisen työpäivän jälkeen mikään ei ole parempaa. Iguana on muutenkin ihan paras, keittiö menee arkisinkin vasta puoli yksi kiinni. Kerrankin paikka johon meikäläinenkin ehtii syömään. o/ Ja kasvisruokaakin on yllättävän monipuolisesti saatavilla; useissa ravintoloissa kun tuppaa olemaan vaan se yksi kasvisruoka, joka ei yleensä ole mitään pinaattilettuja ihmeellisempää. 8D


Muhkeat hameet. Ne on mun juttu, enkä oikeastaan juurikaan tykkää nykyään enää muuta käyttääkään. Housuissa on jotenkin vaan niin paskajäykkä fiilis, muhkeissa hameissa taas pystyy rennosti oleskelemaan. (Ja joo, lattiani on täynnä Nirpun puruja...)

Baareilu hyvässä seurassa. Parin kuukauden tauon jälkeen sitä on saanut taas ihan uutta tarmoa baareissa viipottamiseen! Viime perjantaina koin muuten hämmentäviä hetkiä, kun viisipäinen lauma jonkinsortin nuorisokulttuurin edustajia tuli kyselemään vihaisena että mikä mangatyttö mä oikein luulen olevani. Menin aivan sanattomaksi.


Liisa ihmemaassa -kirjan kuvitus. Ja okei, koko kirja ylipäänsäkin. On siinä vaan jotain niin vastustamatonta. Ja huolisin kyllä koska tahansa tuon Liisan outfitinkin, punainen ja vihreähän näyttävät aivan mahtavalta yhdessä. <3__<3

Shoppailun boikotoiminen. Mä en nykyään enää tykkää sellaisesta järjettömästä shoppailemisesta, ja siksipä en luekaan enää suurinta osaa entisistä lempiblogeistani. Viimeksi shoppailin toukokuussa, ja aivan mainiosti tässä on kuulkaas pärjätty! Elämä on saanut ihan uusia ulottuvuuksia kun ei tarvi koko ajan ravata Gina Tricotin tiskillä.


Soija. Siitä mun ravintoni nykyään pääasiallisesti koostuu. Oon aivan toivottoman huono tekemään soijasuikaleista hyviä, siksi tällainen valmispakkaus on mun juttu! Maksaa tosiaan tuon 3,50 e ja siitä syö viikon.


Töistä saatu T-paita. Ihan paras printti.


Viimesyksyisen Euroopan-reissun fiilistely. Lähdin tosiaan yksin viime syksynä voitokkaasti valloittamaan Eurooppaa. \,,/ Yksin siksi, ettei kellään muulla normaalilla ihmisellä ole lomaa syyskuussa. Mutta eipä tuo haitannut: koko kesän töissä vietettyäni oli aivan parasta päästä lomailemaan, ja olipa kyllä kaikenkaikkiaan aivan mieletön reissu. Amsterdam ja Köln veivät sydämeni varsin tehokkaasti, vaikka oon yhä edelleenkin sitä mieltä ettei ole Kallion voittanutta! Nyt mieltä riipii hyvin vahvana matkustamisen kaipuu - tosin yritän viimeiseen saakka boikotoida lentokoneella matkustamista. Ensi kesäksi voisikin harkita jonkinnäköistä junailua halki Venäjän.


Calvino - Näkymättömät kaupungit. Aivan uskomaton kirja, oon itseasiassa lukenut sen nyt viikon sisään jo kolme kertaa, enkä ainakaan vielä ole saanut tarpeekseni.

Joulunodotus. No tietenkin. Olen jouluaattona töissä, mutta ehtiihän siinä illalla onneksi jouluilla vielä vaikka kuinka! Oon ehdottomasti jouluihmisiä, ja etenkin jouluruoka on heiniäni. *_* Tänä vuonna ajattelin väsätä jonkinnäköisen vegaanisen vastineen kinkulle, saa nähdä mitä siitäkin tulee.....

Nirppu. En voisi edes kuvitella parempaa kämppistä, vaikka se levitteleekin puruja ympäriinsä ja pakoilee kameraani.

keittiössä

Viikonloppuna mä suoritin sen asioista kaikkein äärimmäisimmän: mä tiskasin. Jokainen luonani visiteerannut tietää, ettei mun kohdalla kyse suinkaan ole säännöllisesti suoritettavasta velvollisuudesta; tiskaaminen tapahtuu vain ja ainoastaan silloin, kun homeisen tiskin haju ulottuu datauspisteelleni saakka. Ja nyt sen aika oli koittanut.

Muutama kuva tositteeksi paitsi urotyöstäni, myös siitä, ettei musta saisi minimalistista sisustajaa tekemälläkään:


Rakastan mun punaista jääkaappiani, ja tuota charmikasta lattiaa. Harmi vaan että jääkaappi vissiin vetelee viimeisiään. ;__; Tohon liitutaulun alle pitäisi ehdottomasti saada Ikean punainen PALLI (kyllä se palli-sana jaksaa edelleen kohahduttaa), onneksi palkkapäivä tulla jolkottelee pian!


En ole koskaan tajunnut astioiden keräilijöitä, mutta se oli kuulkaas menoa kun bongasin ylppäreiden tienoilla Satumetsä-astiaston Sokoksen hyllyltä. Nää on ihan lempparit, vielä kun saisi sen ison tarjoilukulhon niin ai että. <3___<3

Keittiö pääsi myös ihan uusiin sfääreihin, kun huomasin miten passeli paikka se on asukuvien ottoon - valaistuskin on lähestulkoon siedettävä!


Okei rajauksen kanssa on vielä tekemistä, mutta muutoin! Puna-turkoosi on tällä hetkellä yksi ihan ehdotottomista väriyhdistelmistä.

Se keittiöstä, nyt pääseekin kahdeksaksi tunniksi töihin. o/

joululahjatoiveita

Kun kello on 4 yöllä, ja on itsepäisesti aivan pakko napittaa hereillä, voi syventyä pohtimaan kaikkea yleismaailmallista. Ja kun yleismaailmalliset asiat on pohdittu läpi, voi siirtyä itsekkäästi ja epäyleismaailmallisesti pohtimaan joululahjatoivomuksiaan. Tässä pohdintojeni tulos:



+ Ponyo-pehmolelu, koska näin sellaisen kirjamessuilla ja rakastuin. Asiahan on niin, etten voi millään elää täyttä elämää ilman Ponyo-pehmolelua.

+ Robert Anton Wilson: Illuminatus!-trilogia. Maybe Logicin nähtyäni en malta odottaa että pääsen lukemaan sen, aah. Suomeksi tai englanniksi, kumpikin passaa.



+ Digital Devil Saga, tai joku muu Shin Megami Tensei -pelisarjan peli. Siitä on liian kauan kun oon viimeksi uponnut Shin Megami Tensein syövereihin ja vedellyt 48 tuntisia pelisessioita munat huurussa. <3__<3



+ Iso Totoro-juliste, koska se kruunaisi kotini seinällä napittaessaan.



+ Hello Kitty -eväsrasia. Eväsrasia, koska tarvitsen jotain millä kuljettaa ruokaa töihin. Ja sitä Hello Kitty -osuutta ei tarvitse perustella edes.



+ Irregular Choicen robottikorkkarit. Koske ne on robottikorkkarit, eli paras asia ikinä.

+ Kolmen päivän ennakkolipun Provinssirockiin! Kuka tahansa edes vähän mun sielunelämään perehtynyt henkilö voinee arvata, että oon lievästi ilmaistuna intona Provinssin pääesiintyjästä. Toisin sanoen: persehän tässä repeää jännityksestä. U___U Se on nyt kuulkaas niin, että meikäläinen aikoo nähdä ensi vuonna Rammsteinin kaksi kertaa livenä, ja ottaa vaikka loparit töistä jos ei Provinssi-viikonlopuksi heru vapaata!

+ Lisäksi paljon uusia hyviä kirjatuttavuuksia! Ja sen myötä lisää tilaa kirjahyllyyn.


Terveisin Heidi, 20 v

(Sanokaa nyt että jonkun muunkin lahjatoivelista koostuu lähinnä pehmoleluista, videopeleistä ja robottikorkkareista, jooko ?_?)

jalka-apina

Siinähän ei ole mitään uutta, että vetelen viikkokausia pelkkää riisiä (ketsupin kera, jos oikein lykästää) ja nökötän metrossa paskajäykkänä tarkastajien pelossa. Syy tähän on se, ettei mulla yksinkertaisesti koskaan ole rahaa. Jotenkin kummasti raha lipuu pois ulottuviltani heti palkkapäivänä, ja siinä sitä taas ollaan. Elämässäni 50 sentin kolikon löytäminen maasta tuppaa olemaan hetkistä riemukkain, puhumattakaan siitä ihanuudesta jos pullonpalautusrahoilla saa ostettua Lidlin struudelia. *_*

Pieniä valonpilkahduksia ovat kuitenkin hetket, joina joku elämänmenostani järkyttynyt sukulainen päättää tukea finanssitilannettani ruokarahaa antamalla. Näinä hetkinä normaali ihminen luultavasti ottaisi ja käyttäisi tuon 10 e ruokavarastonsa kartuttamiseen (luulisi että edes alkukantainen vaisto ohjaisi ruokakaupan suuntaan), mutta ei kuulkaas meikäläinen.

Tästä todisteena jälleen kerran yksi sydämeni läpättämään saanut otus, jonka johdosta jatkan edelleen riisin syömistä ja poukkoilen julkisissa liikennevälineissä paniikin vallassa:



Sen nimi on Jalka-Apina.

Katsokaa nyt noita sen tomerasti ojentuneita jalkateriä! En kestä. <3____<3