
Perjantaina lähdin kaverin kanssa pienimuotoisiin illanistujaisiin juomaan kaljaa ja osoittamaan kunnioitettavia Xbox-pelitaitojani. Tarkoituksena oli ampua kaikki eteensattuvat zombit, mutta jotenkin onnistuin aina eksymään samaan nurkkaan, jossa kyhjötti yksinäinen vessanpönttö..... Siitäpä peliin vähän enemmän perehtyneet miespuoliset henkilöt repivätkin huumoria pitkäksi aikaa. 8/ Ilta päättyi vauhdikkaasti siihen, että kotimatkalla kaaduin lähimpään ojaan ja makasin siellä hetken ketarat ojossa kuin selälleen joutunut koppakuoriainen. Ei ollut mikään paras juttu: aamulla mittari näytti 39 astetta kuumetta.
Räkänokkaisena pleikkarin kahvassa nyhjöttämisen jälkeisen viikonlopun takia ei siis ole mitään ihmeempää asiaa nyt, mutta ajattelin että voisin kerrankin vastailla näihin rästiin jääneisiin haasteisiin!
En nyt millään muista, ketkä kaikki mut ovat tähän taganneet, mutta ainakin Niina.
1) Link to the person who tagged you.
2) Post the rules on your blog.
3) Write six random things about yourself.
4) Tag six people at the end of your post and link to them.
5) Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6) Let the tagger know when your entry is up.
1. Mulla on mitä omituisempia pelonkohteita.... Näitä ovat mm. vauvat (0-3 v, sitä vanhemmat menee jo jotenkin) ja tyhjät minigrip-pussit. Eikä kyse siis ole mistään pienistä inhoreaktioista, vaan ihan oikeasti elämää ravistelevista pelkotiloista. Yksinään pöydällä nötköttävä minigrip-pussi on yksi pahimmista painajaisistani, samoin vauvan äänet saavat mut välittömästi pakokauhun partaalle. Tämän takia epäilen vahvaasti, tulenko koskaan lapsia hankkimaan 8/
2. Olen yksinkertaisesti liian pihi ostaakseni ruokaa... Siis tämän voisi laskea jo jonkinasteiseksi sairaudeksi. Kuukauden yksin asuttuani en ole vielä kertaakaan ostanut ruokaa. 8D Älkää kysykö miten elän - en elä. Joo ja vessapaperit pöllin Subwayn vessasta.
3. Elän hyvin kausiluontoisesti, ja musta onkin lyhyellä aikavälillä aika vaikea muodostaa selvää kuvaa. Joskus vietän viikkoja sängyn pohjalla kirjojen parissa perse homeessa, joskus taas käyn kotona vain nukkumassa - jos sitäkään. En siis todellakaan jaksota näitä tekemisiä tasaisesti, vaan vietän erittäin paljon toisistaan poikkeavia ajanjaksoja. Eipähän käy elämä yksitoikkoiseksi.
4. En todellakaan pysty hyväksymään sitä, että olen ihan tavallinen human being, vaan odotan yhä edelleen päivittäin löytäväni kauan kadoksissa olleet supervoimani, saavani jonkun merkin jumalilta, tai edes sen kirjeen Tylypahkasta. Tämä juontaa luultavasti juurensa siihen, että olen aina kuvitellut itsestäni vähän liikoja...
5. Mun ärsyttäminen on helpompaa kuin mikään. Jos joku tulee aamujunassa viereeni ryystämään kahvia, niin aamun ensihetket ovat takuuvarmasti pielessä. Ärsytystiloja laukaisevat niin liian hitaasti edessä laahustavat ihmiset kuin hukkuneet hiuspinnitkin, näin muutamia mainitakseni. Onneksi ärsyyntyminen menee ohi yhtä nopeasti kuin on tullutkin, ja elämä voittaa jälleen.
6. Hiukseni ovat henki ja elämä, ikuinen tuskailun ja uurastamisen aihe. Tunnen oloni normaaliksi vasta kun olen saanut pehkoni tarpeeksi puuhkeaan muodostelmaan pääni päälle. Hiusteni kisakunnosta voi suoraan päätellä, millainen päivä mulla on: huono tukka -> vielä huonompi päivä. Hiukset ovat kaikki kaikessa, ja tiedoksi kaikille kanssaihmisille: niihin EI KOSKETA.
+ Olen yhdyssanapoliisi! En voi sietää uima pukuja ja linja autoja.
Toinen haaste vielä, Milla haastajana tällä kertaa.
1. go to the 4th folder in your computer where you store your pictures.
2. pick the 4th picture in that folder.
3. explain the picture.
4. tag 4 people to do the same!

Tämä otos löytyi suoraan vastaanotetuista tiedostoista, kuten kaikki muutkin näin upeat otokset yleensä löytyvät. Telemark-alastulo ja maastokuvioinen toppi kruunaavat kuvan. Pakko kuitenkin mainita, että kyseisissä bileissä oli inttiteema. Siksi tuo villi maastokuvio. :|
Eipä sit muuta tällä kertaa!
Eikuainiin. Joku kysyi TV-tasostani, josta olen 70 euroa siihen pistettyäni sen verran ylpeä, että pakkohan sitä on esitellä:

Eikä varmaan mikään maailman suurin yllätys, että Ikeastahan se. Huomatkaa pienen pieni pleikkarini. *__* On se niin söpö.
Nyt Final Fantasy VIII:n pariin, se jaksaa sykähdyttää vieläkin yhtä paljon kuin sillon seiskaluokalla, kun sen kimppuun ekaa kertaa pääsin iskemään.
No NYT pääsen viimein sanomaan tämän: eipä sit muuta tällä kertaa! Loppupläjäyksenä vielä pallonmuotoinen marsuni:
